torstai 12. huhtikuuta 2012

Tänään, ehkä myös monena muuna päivänä, tarvitsen näitä sanoja

Minä uskallan olla se ihminen,
joka olen:
keskeneräinen, mutta kuitenkin onnellinen,
uuden edessä epävarma ja kuitenkin tiedonhaluinen,
joskus ratkaisujen edessä pelokas,
hämmentynyt ajatusten paljouden keskellä,
ja kuitenkin myös pienistä ykstyiskohdista haltioitunut.
Epäilevä ja empivä,
sitten taas rohkea ja vakaa,
sanoihin mieltynyt,
sitten taas vaiteliaana syrjään vetäytynyt.
Joskus rikki revitty ja täynnä ristiriitaisuutta,
mutta myös yksipuolinen ja naiivi.
Vielä paljon muutakin minä olen,
jotain, mitä en aina osaa kuvailla.

Minä uskallan 
katsoa itseäni,
rakastaa itseäni
sellaisena kuin olen
ja antaa muiden nähdä minut
tällaisena
rakastetaan minua sitten 
tai ei.